Väestö keskittyy Suomessa yhä enemmän muutamiin suurimpiin kasvukeskuksiin. Suhteellisesti mitattuna kasvu on ollut suurinta juuri Espoossa ja etenkin Suur-Leppävaarassa. Vuositasolla Espoo kasvaa noin 6000 asukkaalla, joista noin 1500–2000 asukasta haluaa sijoittua Suur-Leppävaaraan. Keran alue vastaa tähän kysyntään.
On montakin syytä sille, miksei Keran halleja olisi voinut säilyttää. Hallirakennus oli väliaikaiskäytön aikana teknisen käyttöikänsä päässä, eli pidemmän tähtäimen toiminta olisi vaatinut massiivisia investointeja rakennuksen kunnostamiseen. Tämä taas olisi tarkoittanut kovempaa vuokratasoa, mikä olisi tarkoittanut erilaisia vuokralaisia. Halleja määrittänyt räväkkyys, rentous ja tekemisen meininki oli mahdollista nimenomaan siksi, että se oli väliaikaista.
Kestävän kehityksen periaatteet lävistävät koko Keran sen suunnittelusta rakentamisen ajan käytäntöihin ja lopulta asukkaiden kestävän arjen mahdollistamiseen. Keran alueen suunnittelu on alusta alkaen nojannut erilaisiin selvityksiin ja yhteistyöhankkeisiin, joiden tavoitteina on löytää keinoja maksimoida alueen vastuullisuus. Suunnittelun ja rakentamisen aikana Kera on toiminut erilaisten kestävyyskokeilujen ja -pilottien matalan kynnyksen alustana, ja näiden kokeilujen tulokset leviävät usein vaikuttamaan muuallakin Suomessa. Tulevaisuudessa Keran asukkaat saavat nauttia vastuullisesta asumisesta esimerkiksi päästöttömän lämmityksen, kestävien liikkumismuotojen ja lähiluontoalueiden turvin.
Keraan on tulossa monipuolisesti erilaisia asuntoja sekä omistus- että vuokra-asuntoja eri kokoisille perheille. Tutustu kohteisiin ja ota rohkeasti yhteyttä!
Radan eteläpuolella olevan Keran asemakaava-alueen rakentaminen jatkuu ainakin 2030-luvun loppuun, radan pohjoispuolen alueiden rakentaminen tätäkin pidempään. Ensimmäisinä valmistuvat Viilivadin ja Artesaanikadun ympäristö. Isot rantaradan työmaat ja pyöräbaana valmistuvat vuonna 2028.
Kerassa on jo Keran päiväkoti, jonka toiminta siirtyy vuonna 2030 valmistuvaan uuteen koulukeskukseen. Ruokakauppoja löytyy alueelta jo useita jo nyt, mutta Keran omaan liikekeskustaan kauppoja tulee 2030-luvulla.
Kera sijaitsee juna-aseman ja tulevaisuudessa myös pikaraitiotien välittömässä läheisyydessä. Näin loistavasti saavutettavalla paikalla ei ole perusteltua eikä investointimielessä mahdollista toteuttaa väljää asuntorakentamista. Toisaalta tiiviimpi, kaupunkimainen ympäristö on avainasemassa monille Keran tärkeille arvoille, kuten yhteisöllisyydelle, kiertotaloudelle ja kävelykeskustalle.
Matinkylä-Leppävaara raideyhteyden yleissuunnitelman laatiminen käynnistyy vuodenvaihteessa 2025–2026. Toteutusaikataulu tarkentuu valtion ja kaupunkien välisissä MAL-neuvotteluista, joissa valtio priorisoi investointitukeaan eri liikennehankkeille. Alustavana tavoitteena Espoolla on uuden raitiotielinjan liikennöinnin käynnistäminen vuonna 2035.
Pallo jouduttiin purkamaan ja kierrättämään metalliromuna. Valitettavasti alun perin öljysäiliöksi suunnitellun ja myöhemmin sprinkleriveden säiliöksi muutetun pallon rakenteet eivät olisi kestäneet säilyttämisen vaatimia siirtoja.
Ei jää. Kyseessä on siirtokelpoinen päiväkotirakennus, jonka Espoon kaupunki on vuokrannut. Päiväkodin toiminta siirtyy uuteen Keran koulukeskukseen vuonna 2030.
Jäikö kysyttävää?
Kysy lisää:
Emmi Kauhanen
Kehittämispäällikkö
emmi.kauhanen@espoo.fi
Mika Rantala
Projektijohtaja
mika.j.rantala@espoo.fi